Määritelmä
Laatu eli kvaliteetti
tarkoittaa mielenkiinnon kohteen ominaisuuksia. Laatu voi siis tarkoittaa
esimerkiksi tapahtuman, asian, ilmiön tai esineen tyyppiä.
Objektiivista laatua
ovat hyödykkeiden ja toiminnan ominaisuudet. Niitä voidaan tunnistaa, määritellä
sekä luetella. Laatu muuttuu subjektiiviseksi, kun erilaiset asiakkaat
arvioivat niitä omien kokemuksien ja tarpeiden pohjalta. Esimerkiksi
asiakkaan ostaessa tuotteita tai palveluita, on asiakkalla aina
ennakko-odotukset. Tuotteen tai palvelun voi laskea laadukkaaksi, jos se pystyy
täyttämään asiakkaan odotukset tai ylittämään ne, näin asiakas tuntee saaneensa
vastinetta rahoilleen,
Laatujohtamisessa sekä -työssä on kaksi päälinjaa:
- hyödykkeiden ja toiminnan ominaisuuksien parantaminen
- hyödykkeisiin ja toimintaan liittyvien ominaisuuksien haitallisen vaihtelun
hallinta
Laadun mittaaminen
Mittaamisen tärkeä
kriteeri on, että kohde on homogeeninen ja laadultaan tunnettu. Jos näin ei
ole, mittaustuloksiin sisältyy laadun vaihtelua. Laatua ei voi suoraan mitata,
mutta mittausten perusteella voidaan tehdä päätelmiä siitä. Näitä päätelmiä
voidaan tehdä esimerkiksi jakamalla mittauskohde erilaisiin laatuluokkiin,
antamalla laatuluokille laatumääritelmät ja mittaamalla määriä näissä
laatuluokissa.
Jatkuva suoritustason
parantaminen ja toiminnan kehittäminen liitetään laatukäsitteeseen. Uusia
vaatimuksia laadulle luovat markkinoiden ja yhteiskunnan muutokset,
kilpailijoiden toiminta ja innovaatiot. (Lecklin 2006,18-20.)
Laatu
yrityksen menestystekijänä
Laadun määrittelyssä asiakkaan kannalta on
aina kyse siitä, vastaako tuote niitä odotuksia, joita asiakkaalla on etukäteen
tuotteen suhteen ollut. Laatua voidaan mitata ja arvioida vasta, kun on
ensin tunnistettu sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden näkökulmasta tärkeät
ominaisuudet ja määritelty niille tavoitearvot. Yrityksissä ja organisaatioissa
laatu määrittyy usein yrityksen omien arvojen kautta. Laadun määritteleminen on
johdon tehtävä, mutta laadun kriteerien toteutuminen ja välittyminen asiakkaalle
kuuluu koko henkilöstölle.
Palvelun laatua ja
asiakkaiden laatukokemuksia voi mitata useilla eri menetelmillä, joiden avulla
on mahdollista kehittää palvelujen tuottamistapoja ja kuluttamiskokemuksia.
Laatua voi mitata muun muassa näillä menetelmillä: SERVQUAL, ISO 9000, Net Promoter Score, mystery shopping, EFQM, Six Sigma, CAF, Kano model ja
asiakastyytyväisyyskyselyt. Myös reklamaatioiden seuraaminen ja analysointi
auttavat selvittämään palvelun laatutasoa eri ajankohdissa ja
muutoksissa. SERVQUAL on ehkä yleisin palvelun laadun mittaamiseen
suunniteltu viitekehys. Siinä paneudutaan seuraaviin
kriteereihin: ammattimaisuus ja taidot, asenteet ja
käyttäytyminen, lähestyttävyys ja joustavuus, luotettavuus
sekä palvelun normalisointi.
Laadun näkökulmat
Laadun olemusta voidaan ymmärtää tarkastelemalla laatua eri näkökulmista:
valmistus, suunnittelu, asiakas ja ympäristö. Laatuun kohdistuu erilaisia
vaatimuksia näiltä eri tasoilta. Nämä vaatimukset ovat laatutyön tavoitteita ja
laatua voidaan arvioida sen perusteella, miten nämä tavoitteet täytetään.
Valmistuskeskeinen näkemys tarkoittaa hyödykkeiden virheettömyyttä ja
valmistusta spesifikaatioiden mukaisesti. Tuotanto on laadukasta, jos
virheellisiä tuotteita ei valmisteta.
Suunnittelukeskeinen näkemys tarkoittaa ominaisuuksia, joita tuotteeseen
rakennetaan käyttötarkoitusta silmällä pitäen. Tämä on suunnittelijan käsitys
ja suunnitelma asiakkaan arvostamista tuoteominaisuuksista.
Asiakaskeskeinen laatu tarkoittaa sitä, kuinka hyvä menestys tuotteella on
siinä tarkoituksessa, jossa asiakas sitä käyttää.
Ympäristökeskeinen laatu tarkoittaa niitä vaatimuksia, joita muut yrityksen
sidosryhmät (kuin asiakas) asettavat yritykselle ja sen tuotteille. Ympäristön
vaatimukset ovat lähinnä luonteeltaan haittojen vähentämistä tuotanto- sekä
kulutusprosessissa.
Lähteet
Laatu, Wikipedia.
2015. https://fi.wikipedia.org/wiki/Laatuj%C3%A4rjestelm%C3%A4
Laatujärjestelmät, Wikipedia.
2015. https://fi.wikipedia.org/wiki/Laatuj%C3%A4rjestelm%C3%A4
Lecklin O. 2002. Laatu yrityksen menestystekijänä. Jyväskylä: Gummerus
Kirjapaino Oy.
Määritelmä
Laatu eli kvaliteetti
tarkoittaa mielenkiinnon kohteen ominaisuuksia. Laatu voi siis tarkoittaa
esimerkiksi tapahtuman, asian, ilmiön tai esineen tyyppiä.
Objektiivista laatua
ovat hyödykkeiden ja toiminnan ominaisuudet. Niitä voidaan tunnistaa, määritellä
sekä luetella. Laatu muuttuu subjektiiviseksi, kun erilaiset asiakkaat
arvioivat niitä omien kokemuksien ja tarpeiden pohjalta. Esimerkiksi
asiakkaan ostaessa tuotteita tai palveluita, on asiakkalla aina
ennakko-odotukset. Tuotteen tai palvelun voi laskea laadukkaaksi, jos se pystyy
täyttämään asiakkaan odotukset tai ylittämään ne, näin asiakas tuntee saaneensa
vastinetta rahoilleen,
Laatujohtamisessa sekä -työssä on kaksi päälinjaa:
- hyödykkeiden ja toiminnan ominaisuuksien parantaminen
- hyödykkeisiin ja toimintaan liittyvien ominaisuuksien haitallisen vaihtelun hallinta
Laadun mittaaminen
Mittaamisen tärkeä
kriteeri on, että kohde on homogeeninen ja laadultaan tunnettu. Jos näin ei
ole, mittaustuloksiin sisältyy laadun vaihtelua. Laatua ei voi suoraan mitata,
mutta mittausten perusteella voidaan tehdä päätelmiä siitä. Näitä päätelmiä
voidaan tehdä esimerkiksi jakamalla mittauskohde erilaisiin laatuluokkiin,
antamalla laatuluokille laatumääritelmät ja mittaamalla määriä näissä
laatuluokissa.
Jatkuva suoritustason
parantaminen ja toiminnan kehittäminen liitetään laatukäsitteeseen. Uusia
vaatimuksia laadulle luovat markkinoiden ja yhteiskunnan muutokset,
kilpailijoiden toiminta ja innovaatiot. (Lecklin 2006,18-20.)
Laatu yrityksen menestystekijänä
Laadun määrittelyssä asiakkaan kannalta on
aina kyse siitä, vastaako tuote niitä odotuksia, joita asiakkaalla on etukäteen
tuotteen suhteen ollut. Laatua voidaan mitata ja arvioida vasta, kun on
ensin tunnistettu sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden näkökulmasta tärkeät
ominaisuudet ja määritelty niille tavoitearvot. Yrityksissä ja organisaatioissa
laatu määrittyy usein yrityksen omien arvojen kautta. Laadun määritteleminen on
johdon tehtävä, mutta laadun kriteerien toteutuminen ja välittyminen asiakkaalle
kuuluu koko henkilöstölle.
Palvelun laatua ja
asiakkaiden laatukokemuksia voi mitata useilla eri menetelmillä, joiden avulla
on mahdollista kehittää palvelujen tuottamistapoja ja kuluttamiskokemuksia.
Laatua voi mitata muun muassa näillä menetelmillä: SERVQUAL, ISO 9000, Net Promoter Score, mystery shopping, EFQM, Six Sigma, CAF, Kano model ja
asiakastyytyväisyyskyselyt. Myös reklamaatioiden seuraaminen ja analysointi
auttavat selvittämään palvelun laatutasoa eri ajankohdissa ja
muutoksissa. SERVQUAL on ehkä yleisin palvelun laadun mittaamiseen
suunniteltu viitekehys. Siinä paneudutaan seuraaviin
kriteereihin: ammattimaisuus ja taidot, asenteet ja
käyttäytyminen, lähestyttävyys ja joustavuus, luotettavuus
sekä palvelun normalisointi.
Laadun näkökulmat
Laadun olemusta voidaan ymmärtää tarkastelemalla laatua eri näkökulmista: valmistus, suunnittelu, asiakas ja ympäristö. Laatuun kohdistuu erilaisia vaatimuksia näiltä eri tasoilta. Nämä vaatimukset ovat laatutyön tavoitteita ja laatua voidaan arvioida sen perusteella, miten nämä tavoitteet täytetään.
Valmistuskeskeinen näkemys tarkoittaa hyödykkeiden virheettömyyttä ja valmistusta spesifikaatioiden mukaisesti. Tuotanto on laadukasta, jos virheellisiä tuotteita ei valmisteta.
Suunnittelukeskeinen näkemys tarkoittaa ominaisuuksia, joita tuotteeseen rakennetaan käyttötarkoitusta silmällä pitäen. Tämä on suunnittelijan käsitys ja suunnitelma asiakkaan arvostamista tuoteominaisuuksista.
Asiakaskeskeinen laatu tarkoittaa sitä, kuinka hyvä menestys tuotteella on siinä tarkoituksessa, jossa asiakas sitä käyttää.
Ympäristökeskeinen laatu tarkoittaa niitä vaatimuksia, joita muut yrityksen sidosryhmät (kuin asiakas) asettavat yritykselle ja sen tuotteille. Ympäristön vaatimukset ovat lähinnä luonteeltaan haittojen vähentämistä tuotanto- sekä kulutusprosessissa.
Lähteet
Laatu, Wikipedia.
2015. https://fi.wikipedia.org/wiki/Laatuj%C3%A4rjestelm%C3%A4
Laatujärjestelmät, Wikipedia.
2015. https://fi.wikipedia.org/wiki/Laatuj%C3%A4rjestelm%C3%A4
Lecklin O. 2002. Laatu yrityksen menestystekijänä. Jyväskylä: Gummerus
Kirjapaino Oy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti