Puhtauden määritelmä
Puhtaus määritellään erilaisissa ympäristöissä eri tavoilla. Periaatteena on kuitenkin, että puhdas tarkoittaa sitä, että likaa ei ole. Ympäristö vaikuttaa huomioitavan lian määrään. Elintarviketiloissa ja terveydenhoitotiloissa puhtaudella on suuri merkitys. Bakteerien ja mikrobien määrän pitää olla minimoitu, kun taas esimerkiksi ullakko, autotalli ja kellaritiloissa vähäinen lika ei haittaa.
Puhtaus määritellään erilaisissa ympäristöissä eri tavoilla. Periaatteena on kuitenkin, että puhdas tarkoittaa sitä, että likaa ei ole. Ympäristö vaikuttaa huomioitavan lian määrään. Elintarviketiloissa ja terveydenhoitotiloissa puhtaudella on suuri merkitys. Bakteerien ja mikrobien määrän pitää olla minimoitu, kun taas esimerkiksi ullakko, autotalli ja kellaritiloissa vähäinen lika ei haittaa.
Puhtaustasot
Puhtauden laadun arvioimisen helpottamiseksi on määritelty viisi eri puhtaustasoa. Puhtaustasot on määritelty erilaisia tiloja varten. Puhtaustaso määrittelee tilan puhtauden vaatimuksen. Ensimmäiseen puhtaustasoon kuuluvat esimerkiksi ullakot, kellarit ja autotallit. Toiseen puhtaustasoon kuuluvia tiloja ovat muun muassa korjaamot ja porrashuoneet. Toimistot, opetustilat ja taukotilat kuuluvat kolmanteen puhtaustasoon. Neljännessä puhtaustasossa ovat esimerkiksi aulat ja majoitustilat. Viimeiseen eli viidenteen puhtaustasoon kuuluvat elintarviketilat ja terveydenhoitotilat. Vaatimukset puhtaustasoista tulisi olla näkyvissä sekä omavalvontasuunnitelmassa, että puhtauspalvelun tuottajan kanssa tehdyssä sopimuksessa. Puhtaustasoihin voi tutustua lisää täällä.
Puhtauden laadun arvioimisen helpottamiseksi on määritelty viisi eri puhtaustasoa. Puhtaustasot on määritelty erilaisia tiloja varten. Puhtaustaso määrittelee tilan puhtauden vaatimuksen. Ensimmäiseen puhtaustasoon kuuluvat esimerkiksi ullakot, kellarit ja autotallit. Toiseen puhtaustasoon kuuluvia tiloja ovat muun muassa korjaamot ja porrashuoneet. Toimistot, opetustilat ja taukotilat kuuluvat kolmanteen puhtaustasoon. Neljännessä puhtaustasossa ovat esimerkiksi aulat ja majoitustilat. Viimeiseen eli viidenteen puhtaustasoon kuuluvat elintarviketilat ja terveydenhoitotilat. Vaatimukset puhtaustasoista tulisi olla näkyvissä sekä omavalvontasuunnitelmassa, että puhtauspalvelun tuottajan kanssa tehdyssä sopimuksessa. Puhtaustasoihin voi tutustua lisää täällä.
Puhdistuksen arviointi
Elintarvikehuoneistossa puhtaanapidon tuloksia pitää seurata säännöllisesti hyvän hygieniatason ylläpitämiseksi. Omavalvontasuunnitelmaan tulee tehdä puhtauden tarkkailusuunnitelma ja sinne nimetään myös vastuuhenkilö puhtauden tason tarkkailulle. Puhdistuksen riittävyyden tarkasteluun voidaan käyttää sekä aistinvaraista että mikrobiologista tarkastelutapaa. Molempien tapojen yhdistäminen parantaa tulosten paikkansa pitävyyttä. Tarkastukset tulisi tehdä puhdistuksen jälkeen ja ennen kun tiloja käytetään uudelleen
Puhtauden aistinvarainen tarkastelu
Aistinvarainen arviointi riittää päivittäiseen puhtauden tarkkailuun. Tarkastus tehdään ilman apuvälineitä. Aistinvaraisesti epäkohdat puhdistuksessa voi huomata esimerkiksi näkyvästä liasta tai hajusta. Erilaiset hajut, kuten mädäntyneen tai homeen haju, voivat kertoa esimerkiksi homehtuvasta tai mädäntyvästä elintarvikkeesta. Tällaiset elintarvikkeet tulisi hävittää välittömästi ja paikka, jossa ne ovat olleet puhdistaa huolella. Hajujen aiheuttajana voivat olla myös ongelmat viemäreissä. Viemärin tukkeutuminen tai muu syy viemärin haisemiseen tulisi selvittää mahdollisimman nopeasti ja korjata. Aistinvaraista arviointia tehtäessä tarkastelu aloitetaan ensimmäisenä lattiasta, jotta tarkastuksen edetessä lattioille tuleva lika ei vaikuta tarkastukseen. Lattioiden jälkeen tulee tarkastaa kiintokalusteet ja huonekalut, sekä viimeisenä seinät ja katto.
Mikrobiologinen puhtauden tarkastelu
Mikrobiologinen tarkastelu kertoo puhtaudesta enemmän kuin aistinvarainen tarkastelu. Säännöllinen mikrobiologinen puhtauden tarkkailu auttaa pitämään puhdistuksen tason riittävänä. Mikrobiologisilla pinta- ja puhtausnäytteillä puhdistuksen ongelmakohdat pystytään huomaamaan helposti. Näytteitä tulisi ottaa sekä laitteistojen kunnon ja toimivuuden sekä puhtauden tason seuraamiseksi. Näytteiden avulla puhtauspalvelun tuottaja pystyy kehittämään toimintaansa puhtauden laadun parantamiseksi. Parhaan tuloksen näytteillä saa, kun niitä otetaan eri pinnoilta, laitteista, työvälineistä, astioista sekä henkilökunnan käsistä pistokoeluontoisesti. Selkeästi likaisilta pinnoilta puhtausnäytteitä ei kannata ottaa. Pintapuhtausnäytteitä voidaan ottaa monilla eri menetelmillä. Näihin tarkoituksiin on tarjolla monia erilaisia kaupallisia valmisteita, kuten esimerkiksi Orionin Hygicult-testit. Orionin puhtaustesteistä voit lukea lisää Orionin suvuilta.
SFS 5994 (INSTA 800:2010)
INSTA 800 on standardi siivouksen teknisestä laadusta. Sen ovat laatineet yhteistyössä Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan siivousalan yrittäjien, julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistönomistajien, työnantajajärjestön, tutkimuslaitosten ja ammattijärjestöjen edustajat.
Standardi on tehty helpottamaan asiakkaitten ja palveluntarjoajien keskeistä yhteistyötä ja viestintää. Siinä esitetään siivouksen teknisen laadun yleiset arviointiperusteet. Standardissa esitetään objektiiviset mittauskriteerit, joiden avulla siivouksen tekninen laatu voidaan selkeästi todentaa. Yksiselitteinen laatutason määrittely onnistuu standardin avulla, jolloin asiakkaat ja palveluntarjoajat pystyvät itse helposti tarkastamaan, onko sovittu laatutaso saavutettu. Standardin avulla asiakkaat pystyvät helposti määrittelemään laatuvaatimuksensa ja tällä tavoin vertailemaan eri palveluntarjoajia. INSTA 800 auttaa myös työntekijöitä tarkkailemaan omaa työtulostaan ja huomaamaan kuinka hyvin se vastaa määritettyjä laatuvaatimuksia.
INSTA 800 määrittelee silmämääräisen tarkastuksen ja mittauslaitteiden käyttöön perustuvan tarkastuksen pääperiaatteet. Standardi kertoo käytettävät tarkastusmenettelyt ja –ehdot, siivouksen teknisen laadun arviointimenettelyn ja asiakkaille annettavan raportin vaatimukset. Myös mittauslaitteilla tehtävät mittaukset ja tarkastukset sekä arviointilomake ja tarkastuksen raportointilomake löytyvät standardista. Huolimatta siivousmenetelmistä, -välineistä ja järjestelmistä, standardia voidaan soveltaa kaiken tyyppisiin tiloihin ja rakennuksiin.
Standardisoinnin tarkoitus on helpottaa viranomaisten, elinkeinoelämän ja kuluttajien arkea ja se tarkoittaa yhteisten toimintatapojen laatimista. INSTA 800 eli standardi 5994 mahdollistaa yhteismitallisen siivouksen teknisen laadun mittauksen ja arvioinnin.
INSTA 800 perustuu kuuden laatutason kuvaukseen. Laatutasot on määritelty lopputulosta koskevien vaatimusten perusteella. Vaatimukset määrittelevät, kuinka paljon likaa siivouksen jälkeen saa jäädä jäljelle kaikkiin neljään pintaryhmään. Pintaryhmät ovat huonekalut ja kiintokalusteet, lattiat, seinät ja katot. Vaikeasti tavoitettaville ja helposti tavoitettaville pinnoille on myös määritelty likamäärät siivouksen jälkeen, jotta tulos on hyväksyttävä.
Toimintojen kehittäminen
Puhtauden kehittämiseen ei ole yhtä ainutta keinoa. Puhtauteen kannattaa kiinnittää huomiota ja sitä voidaan kehittää esimerkiksi tarkastamalla oma puhtaanapitosuunnitelma ja päivittämällä se ajantasalle. Puhtauden laadun tarkastamista voi lisätä, jolloin sitä saadaan parannettua.
Lähteet
http://www.sfs.fi/ SFS Online standardi 5994
Luentomateriaali, Siivouspalvelujen johtaminen
Kiitos postauksesta. Meillä on mietinnässä, että hankkisimme toimistosiivouksen. Puhtaus on kuitenkin tärkeää työympäristössä, myös sen takia että jos oikein pölyyntyy, saan itse ainakin herkästi siitä oireita. https://www.gr-siivous.fi/toimitilasiivoukset
VastaaPoista